Äiti ja lapsi (Felix Nylund) – kunnallisneuvos Gustav Petrelius oli suuri hyväntekijä

01/06/2023

Kunnallisneuvos Gustav Albert Petrelius (1836-1910) oli liikemies ja hyväntekeväisyyden harrastaja. Lapseton Petrelius testamenttasi koko omaisuutensa Turun kaupungille. Näin syntyi G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto, jonka avulla kaupunki on tehnyt muun muassa useita taidehankintoja. Näistä tunnetuin lienee Turun pääkirjaston edessä sijaitseva G. A. Petreliuksen suihkukaivo.

Muita Petreliuksen rahoittamia julkisia veistoksia ovat R. W. Ekmanin ja V. Westerholmin rintakuvat (Wäinö Aaltonen), Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756 -veistos (Bruno Aspelin) ja Josef Julius Wecksellin patsas (Yrjö Liipola).

Petrelius myönsi varat myös ruotsinkielisen lastenkodin perustamiseen. Turun kaupunki lahjoitti Petreliuksen puiston alueelta noin 30 hehtaarin suuruisen alueen, josta osa oli viljeltyä maata. 1930-luvulla valmistuneen Gustafsborgin huvilan suunnitteli kaupunginarkkitehti Eskil Hinderson. 1950-luvun lopulla lastenkoti rakennuksineen ja peltoineen siirtyi Turun kaupungille.

Petrelius lahjoitti rahaa myös ikääntyneiden naisten yhdistykselle. Vuonna 1886 Luostarinmäelle perustettiin vanhainkoti Hemmet, jonka kohderyhmänä olivat juuri ikääntyneet neiti-ihmiset. Yhdistys oli perustettu Petreliuksen varoin ja vanhainkotikin rakennettiin pääosin hänen rahoillaan.

Petrelius ei ollut ainoa turkulainen lahjoittaja. Liikemies Alfred Jacobsson lahjoitti muhkean summan Biologisen museon perustamiseen. Ernst ja Magnus Dahlström antoivat avokätisesti rahat taidemuseon perustamiseen. Tehtailija Fredrik Rettig lahjoitti vuorostaan varat uuden kirjastotalon rakentamiseen. Ehkä tavallisen perhetaustansa ansiosta Petreliuksen hyväntekeväisyyskohteet olivat lähempänä tavallista turkulaista.

Kultasepän poika Gustav Petrelius syntyi Porissa, mutta muutti Turkuun jo 14-vuotiaana. Liikemiesura lähti liikkeelle myymäläapulaisena. Petrelius oli monessa mukana, muun muassa perustamassa höyrylaivayhtiötä ja oli osakkaana Barkerin puuvillakehräämössä. Hän toimi itse tämän yrityksen pääjohtajana. Petreliuksen investointien ansiosta John Barker Oy oli Suomen suurin puuvillatehdas.

Osoitteessa Linnankatu 16 on Petreliuksen rakennuttama uusrenessanssityylinen asuin- ja liikerakennus. Hän asui itsekin tässä talossa. Nykyisin rakennus tunnetaan Kansallisen kirjakaupan talona. Petreliuksella oli myös huvila Ruissalossa, jossa hän mielellään puolisonsa Johannan kanssa järjesti juhlia.

Petreliuksen mukaan nimetyssä kaupunginosassa sijaitsi Kelan kuntoutuksen palveluyksikkö Petrea – mesenaatti Petreliuksen mukaan nimettynä. Terveydenhuollon yritys Coronaria osti Petrean kuntoutusliiketoiminnan. Nyt toiminta jatkuu Holiday Club Caribian toimipisteessä.

Petrean käytöstä poistunut kiinteistö puretaan, sillä alueelle tulee uusi asemakaava. Petreliuksen rakennuttama lastenkotirakennus Gustafsborg vuodelta 1935 on suojeltu. Se oli vuoteen 2009 asti Petrean henkilökunnan ja asiakkaiden majoituskäytössä. Nykyisin Gustafsborg sijaitsee umpeenkasvaneessa ympäristössä, mutta on yhä pelastettavissa.

Gustav Petrelius on saanut oman muistomerkkinsä. Se sijaitsee Samppalinnanmäen näköalapaikalla. Tosin nykyään puut ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että näkymä on etenkin kesäisin rajallinen. Kuvanveistäjä Felix Nylundin (1878-1940) teosta Äiti ja lapsi pidetään yhtenä Turun kauneimpana julkisista veistoksista. Italialaistyylisessä herkässä veistoksessa äiti pitää hellästi lastaan sylissä. Teoksen aihe liittyy Petreliuksen ruotsinkielisen lastenkodin perustamiseen.

Uudenkaupungin harmaasta graniitista valmistetun veistoksen paikka Samppalinnanmäellä ei ole sattumaa, sillä Petrelius itse osallistui taloudellisesti puiston kaunistamiseen eli puuttoman mäen muuttamiseen kaupunkipuistoksi.

Äiti ja lapsi paljastettiin vuonna 1915. Kaarevan muurin sisäpuolelle tehtiin kivipenkit ohikulkijan levähdyspaikaksi.

Nylund sai kunnian myös suunnitella Petreliuksen hautamuistomerkin Turun vanhalle hautausmaalle. Turun ulkopuolella Nylundin tunnetuin teos on Helsingissä sijaitseva Kolme seppää.