Iso-Heikkilän Patterinhaka – Turun ensimmäinen lähiö tarjoaa väljää asumista

01/02/2025

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Hanasta kuumaa vettä. Kylpyamme. Kaasuliesi. Astiankuivatuskaappi. Rappukäytävässä sijaitsevaan roskakuiluun saattoi heittää keittiön jätteet.

Turun vanhin lähiö, Iso-Heikkilän kaupunginosaan kuuluva Patterinhaka, tarjosi uusille asukkailleen luksusta. Muutto puutalon hellahuoneesta vastavalmistuneeseen kerrostaloon oli Patterinhaan asukkaalle iso muutos.

Satama-alueen lähelle rakennetun Patterinhaan toteuttaminen perustui sotavuosien jälkeen kehitettyyn Arava-järjestelmään. Valtio takasi asunnonostajalle halpakorkoista lainaa. Patterinhaan ensimmäiset 7-kerroksiset talot valmistuivat vuonna 1954. Alueen viimeiset kerrostalot olivat valmiina vuonna 1958. Patterinhaan rakentaminen toi helpotusta kaupungin asuntopulaan.

Suunnittelukilpailun voittaneiden arkkitehtien Aarne Ehojoen ja Veijo Kahran suunnittelema Patterinhaka koostuu viidestä taloyhtiöstä ja niiden kolmestatoista asuinrakennuksesta Kanslerintien ja Latokartanonkadun varrella.

Patterinhaka oli tärkeä askel myös vuonna 1947 perustetulle rakennusmestari Armas Puolimatkan (1918-1989) rakennusyhtiölle. Se rakensi myöhemmin ison osan Turun lähiöistä.

Puolimatka toteutti Patterinhaan kerrostalot liukuvalumenetelmällä paikan päällä. Elementtirakentaminen oli vasta tulossa. Osa taloista on pistetaloja ja osa lamellitaloja.

Asuntoja on yhteensä 735. Patterinhaan pienin asunto on 18 ja suurin 86 neliötä.

Nykyvaatimuksiin verrattuna asuntojen keskikoko on vähäinen, noin 40 neliötä. Se oli kuitenkin riittävän suuri isommallekin lapsiperheelle. Yksinasuvalla ei ollut edes mahdollisuutta saada aravatalosta itselleen kahden huoneen ja keittiön asuntoa.

1950-luvulla alueen asunnoissa asui paljon lapsiperheitä. Toisin kuin nyt. 1950-luvun lopulla asukkaita oli vähintään kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Valtaosa asunnoista on tänä päivänä yhden hengen talouksia.

Seniori-ikäinen on Patterinhaan tyypillinen asukas. Onpa täällä vielä niitäkin, jotka ovat Patterinhaan alkuperäisiä asukkaita. Lähiön kuuluisimmat asukkaat ovat olleet tuleva presidentti Mauno Koivisto ja hänen puolisonsa Tellervo Koivisto. Kanslerintiellä sijainnut asunto oli pariskunnan ensimmäinen yhteinen koti 1950-luvulla.

Patterinhaka sai vuonna 1959 valmistuneen ostoskeskuksen, joka oli ensimmäinen lähiöön rakennettu ostoskeskus. Nykyisin se vaikuttaa perin vaatimattomalta, mutta 1950-luvulla sen tarjoamat palvelut olivat monipuoliset.

Patterinhaassa oli ruokakauppoja, pankki, posti, kukkakauppa, apteekki, kampaamo, kahvila, leipomo, lastentarha, neuvola, seurakuntatalo jne. Vain koulu puuttui. Nykyisin posti on K-kauppa, apteekki on muuttunut pubiksi ja pankki pitseriaksi.

Kun Patterinhaan rakentaminen alkoi, ei osattu ottaa huomioon autojen määrän kasvua. Rakentamisen edetessä alueella tehtiin useita asemakaavamuutoksia parkkipaikkojen lisäämiseksi.

Osa Patterinhaan asukkaista oli töissä viereisessä rautatehtaassa. Oy Vuoksenniska Ab rakensi tehtaan Pahaniemeen 1940-luvulla. Raudan valmistamiseen tarvittiin koksia. Sitä siirrettiin sataman laivoista ilmarataa pitkin tehtaalle. 1970-luvun energiakriisissä yhtiö ajautui pankin omistukseen ja lopulta Ovako Oy:lle. Toiminta lopetettiin vuonna 1978. Tehdasrakennus purettiin. Yläilmoissa kulkeneet hiilivaunut ovat vain muistona varttuneempien turkulaisten mielissä.

1960- ja 1970 -luvuilla Patterinhaan maine alkoi hiipua. Turkuun rakennettiin uudempia lähiöitä. Iso ongelma oli Pansiontien varteen rakennettu Turun kaupungin jätevesien puhdistuslaitos. Se toimi vuodesta 1966 vuoteen 2009 asti, kunnes Kakolan jätevedenpuhdistamo valmistui.

Nyt väljästi rakennetun Patterinhaan asuntojen neliöhinnat ovat nousseet. Rakentamisvaiheessa alueella ei ollut minkäänlaista kasvillisuutta. Nykyisin alueella on vehreää, on puita ja pensaita. Taloyhtiöt ovat kunnostaneet kiinteistöjään. Monelle asuintaloista on jo tehty julkisivuremontti, osassa remontti on työn alla.

Patterinhaka on saanut nimensä Suomen sodan (1808-1809) aikaisesta kuusikulmaisesta tykkipatterista. Vallihautojen sisäpuolella on ollut aikoinaan kellari ja hirsinen majoitusrakennus, joka on palannut.

Vaasantien varren puistossa sijaitsee Armas Puolimatkalle omistettu Maarit Nissilän tekemä betoniveistos Vahva. Se paljastettiin vuonna 1988 rakennusmestarin 70-vuotispäivien kunniaksi.