VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Jos ei tietäisi, on vaikea ymmärtää, että Kupittaan vanha asemarakennus on aikoinaan ollut Turun toiseksi tärkein rautatieasema, tai ylipäätään asemarakennus. Sen ympärillä oleva TYKS:n sairaala-alue on laajentunut nykyaikaisilla sairaalarakennuksilla. Vanha asemarakennus on jäänyt uusien korkeiden kerrostalojen jalkoihin.
Suojeltu asemarakennus on nykyisin komeassa kunnossa ja uusiokäytössä, mutta itse junarata kulkee aivan eri paikassa kuin alun perin. Uusi ratalinja siirrettiin useita metrejä vanhaa ratalinjaa alemmaksi.
Bruno Granholm oli rautatienrakennusten arkkitehtinä 1800-luvun lopulta alkaen. Hänen suunnittelema Kupittaan puinen rautatieasema, Turku Itäinen, valmistui vuonna 1913, useita vuosia myöhemmin kuin Turku-Helsinki -rata rakennettiin. Rakennusta on myöhemmin laajennettu. Asemakokonaisuuteen kuului muitakin asuin- ja ulkorakennuksia. Osa niistä on säilynyt.
Suomen rataverkon rakentaminen alkoi Venäjän vallan aikana, ja melko myöhään verrattuna muuhun Eurooppaan. Ensimmäinen rataosuus avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862. Kun tätä yhteyttä jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereelle asti, saatiin myös yhteys Toijalan kautta Turkuun. Haararata Toijalasta Turkuun avattiin liikenteelle vuonna 1876.
Suora junayhteys Turusta pääkaupunki Helsinkiin saatiin vasta vuonna 1903. Turusta Uuteenkaupunkiin matkustettiin junalla ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Asemarakennuksien rakentaminen alkoi Suomessa samaan aikaan ensimmäisten rautateiden kanssa. Vanhin säilynyt tiilinen rautatieasema on Tikkurilan vanha asemarakennus. Suurin osa asemarakennuksista rakennettiin kuitenkin puusta.
Tärkeimmille asemille suunniteltiin yksilölliset asemarakennukset, mutta niiden perusrakenne isoine odotussaleineen ja lipunmyyntiluukkuineen oli aina samanlainen. Tarvittiin tilat matkatavaroille ja aseman konttorille. Kupittaan asemalla oli myös posti ja asunto rataesimiehelle.
Useat entisaikojen asemarakennukset on purettu, mutta moni on yhä uusiokäytössä. Henkilöliikenne Kupittaan asemalla lopetettiin vuonna 1979. Kesti lähes kymmenen vuotta, kunnes rantaradan henkilöjunat alkoivat jälleen pysähtyä Kupittaalla. Uusi asemarakennus alkuperäisellä nimellä valmistui vuonna 1995.
Vanha Kupittaan asemarakennus meni myyntiin. Aluksi siinä oli ravintolatoimintaa, mutta nyt tiloissa toimii Lujatalo Oy, rakennusalan yritys. Itse asemarakennus vaikuttaa olevan paremmassa kunnossa kuin koskaan.
Turun alkuperäinen koristeellinen pääasemarakennus purettiin vuonna 1938. Uusi funkkistyyliin suunniteltu asemarakennus valmistui vuonna 1940. Viimeinen juna tältä asemalta lähti elokuussa vuonna 2024, kun junat siirtyivät Turun rautatieasemalta Logomonsillalle.
Kolmas Turun juna-asemista sijaitsi Kärsämäessä Turku-Tampere -radan varrella. Heikki Huhtamäen polun päässä sijaitseva Räntämäen asema tuli tarpeeseen, sillä radanvarren Hellaksen makeistehdas tarvitsi tuotteiden kuljetukseen hyvät yhteydet muualle Suomeen. Melko vaatimaton puinen asemarakennus valmistui vuonna 1939. Siinä oli tilat myös asemamiehen asunnolle.
Ajan myötä Räntämäen asema kävi tarpeettomaksi. Niinpä se lakkautettiin vuonna 1987. Vaikka Räntämäen asemalla on kulttuurihistoriallista arvoa osana paikallista teollisuushistoriaa, se on myöhemmin saanut tarpeettomana rapistua. Pusikoituneessa ympäristössä ei enää ole asemalaituriakaan.
Virallisten asemien lisäksi Turussa on ollut seisakkeita, kuten väliaikaisesti Varissuolla ja Lausteella. Ne ovat kuitenkin poistuneet käytöstä. Samoin on käynyt Pahaniemen ja Jyrkkälän seisakkeille. Joku saattaa muistaa lyhyen aikaa toimineen Ikituurin hotellivieraille tarkoitetun seisakkeen.
Yksi seisake on kuitenkin yhä käytössä, tai ainakin olisi. Turkuhallin kupeessa sijaitseva laituri on ollut ajoittain tarpeellinen, kun tilausjuna on tuonut Helsingistä kiekkojännäreitä otteluun. Myös Turkuhallin alkuaikoina 1990-luvulla erikoisjuna toi pääkaupungista asti vieraita hallissa järjestettyihin konsertteihin.
KUPITTAAN VANHA RAUTATIEASEMA
Osoite: Joukahaisenkatu 2c, Turku.
