VARSINAIS-SUOMI / LIETO-KAARINA – Moni aamun vastaantulija ulkoiluttaa koiraansa. Osa palaa kotiinsa lenkiltä, nimittäin alueella riittää hyviä kuntopolkuja. Tuntematontakin tervehditään. Syntyy ainakin vaikutelma, miten Littoisten verkatehtaan alueen asukkaat muodostaisivat tiiviin yhteisön – samanlaisen kuin, mitä alueella on ollut verkatehtaan aikoinakin.
Littoisissa nähty muutos sai alkunsa Saksasta. Ennen tehdasrakennuksia pidettiin harvoin perintönä, joita tulisi arvostaa ja varjella tuleville sukupolville. Asenteet kuitenkin muuttuivat ja suljettuja terästehtaita on nostettu aina Unescon maailmanperintölistalle. Saksassa maisemanpilaajista on tullut suosittuja kulttuurikeskuksia ja asuinalueita.
Näin myös Suomessa.
Nyt teollisuusalueet nähdään meilläkin ihmisen muokkaamina kulttuurimaisemina, jotka ovat tärkeitä muistomerkkejä alueelle tärkeästä aikakaudesta. Vanhan säilyttäminen koetaan usein arvokkaampana kuin sen purkaminen.
Littoisten verkatehdas suljettiin vuonna 1969. Teollisuusalue sai rapistua rauhassa, kunnes Museovirasto määritteli Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Syystäkin, onhan kyseessä yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista.
1990-luvulla alkoi tapahtua. Alueen kaavaa päivitettiin, jonka jälkeen muutostyöt käynnistyivät. Tuloksena oli suosittu asuinkohde. Nykyään Verkatehdas on liki 300 ihmisen koti. Asuntoja on lähes parisen sataa.
Verkatehtaan alueen teollisuustoiminnan juuret ulottuvat 1700-luvulle. Kaikki sai alkunsa, kun kauppiaat Henrik Rungeen ja Esaias Wechter saivat luvan perustaa Littoistenjärven rantaan vesimyllyllä toimivan vanutuslaitoksen. Varsinainen verkatehdas perustettiin vasta 1800-luvulla. Vesivoima vaihtui höyryvoimaksi. Alan huippuarkkitehdit Georg Theodor, Bertel ja Valter Jung pestattiin töihin.
Verkatehtaan alue laajeni vuosikymmenien aikana, kun punatiilisiä teollisuusrakennuksia tuli koko ajan lisää. Todelliseksi maamerkiksi kohosi kymmenkerroksinen vesi- ja kellotorni, joka on yhä edelleen se yksityiskohta, mistä Littoisten verkatehdas parhaiten tunnistetaan.
Alueella asui yli tuhat tehtaan työntekijää perheineen. Heitä varten rakennettiin oma asuinalue, Tehtaanmäki ja Kotimäki. Tehdas rakensi työntekijöille asuntoja, jotta väkeä saatiin houkuteltua Littoisiin. Asuinrakennusten nimet kuulostavat hauskoilta. Törölä, Hotelli, Aulanko, Isopunanen, Huvila, Takala, Pinella, Satulinna ja Syrjälä.
Kaikki palvelut olivat lähellä, sillä tehtaanväki tehtaan johtoineen muodostivat tiiviin kyläyhteisön. Löytyi kauppa, lapsille oli koulu ja seurakuntalaisille oma kirkko sekä vanhusväestölle vanhainkoti.
Englantilainen John Barker perusti oman puuvillatehtaan Turun Aurajoen rantaan aivan kaupungin keskustaan. Kun Läntisen Rantakadun tontti alkoi käydä ahtaaksi, John Barker Oy laajensi toimintaansa Raunistulaan 1900-luvun alkuvuosina. 1930-luvun laman vaikutukset heijastuivat myös kankaiden menekkiin. Sen seurauksena Barkerin Turun tehtaat yhdistettiin Littoisten verkatehtaan kanssa. Syntyi Barker-Littoinen.
1960-luvulla tehtaan toiminta päätettiin siirtää Turun Raunistulaan, jonne oli rakennettu uudet tuotantotilat. Littoisten verkatehtaan yli 200 vuotta kestänyt aika päättyi kannattamattomana 1960-luvun lopulla.
Verkatehtaan vanhat tilat ja virkamiesten kodit sekä johtajan asunto on pääosin muutettu nykyaikaiseen asuinkäyttöön. Sen sijaan Tammikallion mäellä sijaitseva kirkko on yhä alkuperäisessä tarkoituksessa. Tosin se toimi alun perin verkatehtaan henkilökunnalle kirjastona ja lukusalina. Niinpä sen ulkonäkö ei juurikaan muistuta perinteistä kirkkoa. Katollakaan ei ole lainkaan ristiä.
Paikallinen Littoisten Työväenyhdistyksen työväentalo on yhä jäljellä ja se onkin hyvässä kunnossa. Paikallinen urheiluseura Littoisten Työväen Urheilijat, LTU, on ollut työväentalon päävuokralainen.
Littoisten verkatehtaan alue on mielenkiintoinen tutustumiskohde, vaikka ei olisi aikomusta ostaa itselleen sieltä asuntoa. Paljon vanhaa on säilynyt, joten entisaikojen tunnelma on yhä aistittavissa. Liedon ja Kaarinan raja kulkee keskeltä Littoistenjärveä, mutta verkatehtaan alue sijaitsee osin Liedon ja osin Kaarinan puolella.
LITTOISTEN VERKATEHDAS
Osoite: Verkaranta 2h, Littoinen (Lieto).
