1980-luvulla aika oli toinen kuin nyt. Suomessa ei ollut ainuttakaan lottapatsasta. Raumalainen talousneuvos Pauli Talvio halusi pystyttää sellaisen lottien kunniaksi, olihan hänen puolisokin Mirjami Talvio toiminut lottana sodan aikana.
Lotta-patsaan pystyttämisestä syntyi kuitenkin kova kohu. Ongelmaksi koitui jo sijoituspaikka. Yksikään Suomen kaupunki ei suostunut ottamaan lahjoitusta vastaan.
Penseä suhtautuminen Lotta Svärd -järjestöön johtui sen menneisyydestä. Järjestö sai alkunsa sisällissodan valkoisen johtamien suojeluskuntien piirissä. Talvisodan aikana poliittiset jakolinjat unohtuivat, mutta 1960- ja 1970 -luvuilla asenteet jälleen kärjistyivät. Virallinen kunnianpalautus tapahtui vasta 1990-luvulla.
Sotien aikana Lotta Svärd -järjestö toimi useissa eri tehtävissä. Lotat eivät osallistuneet sotatoimiin, mutta he toimivat muun muassa lääkintä-, muonitus-, ilmavalvonta- ja esikuntatehtävissä. Järjestö lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta 1944.
Lopulta Kymenlaaksossa Lappeenrannan kaupunginjohtaja näytti vihreää valoa Talvion hankkeelle. Patsaan julkistamistilaisuudessa vuonna 1985 puheen piti jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth.
Kuvanveistäjä Niina Sailon (1906-1998) tekemä maamme ensimmäinen lottapatsas sijoitettiin keskelle Lappeenrantaa, Kirkkokatu 6:n puistoon. Luonnollisen kokoinen patsas (170 cm) kuvaa lottaa talvimanttelissa ja matkavarusteissa odottamassa kuljetusta.
Lappeenrannan lottapatsaasta tehtiin uusi valos, joka sijoitettiin Tuusulan Lottamuseon edustalle. Myös Turku halusi oman lottapatsaansa. Turun seudun lottaperinneyhdistys tuomiorovasti Rauno Heikolan johdolla lähti edistämään patsashanketta.
Kun tarvittavat rahat olivat kasassa, alkuperäisestä lottapatsaasta tehtiin kolmas valos. Sille löytyi paikka entiseltä Turun kasarmin alueelta Tuomaanpuistosta. Turun lottapatsaan paljastustilaisuus oli syksyllä 2001.
Piispanpelto oli 1300-luvulla piispan henkilökohtaista viljelysmaata. Alue on nimetty piispa Tuomaan mukaan, joka oli vuosisatoja sitten Suomen piispana. Myöhemmin alue oli puolustusvoimien käytössä.
Turun kasarmialueen sotilaallinen historia alkaa 1800-luvulta Suomen ollessa osa Venäjän suurruhtinaskuntaa. Kasarmialue oli venäläisten hallussa Suomen itsenäistymiseen asti. Kansalaissodan jälkeen vuonna 1918 Suomen armeija asettautui taloksi. Joukot nimettiin Porin rykmentiksi. Vuonna 1957 nimi vaihtui Porin prikaatiksi.
Jalkaväkikoulutus jatkui Turun kasarmilla vuoteen 1966, kunnes Porin prikaatin toiminta siirtyi kokonaan Säkylään. Kun sotilaat lähtivät, yliopistomaailma tuli tilalle.
Vuonna 1966 paljastettu Niilo Savian Rumpalit -veistos muistuttaa alueen sotilaallisesta menneisyydestä. Patsas on pystytetty Porin rykmentin muistoksi.
Jos Lappeenrannan ja Tuusulan lottapatsaat saavat paljon julkisuutta, jää Turun oma lottapatsas vähemmälle huomiolle. Moni ei edes tiedä sellaisen olevan Turussa. Syynä on patsaan syrjäinen sijainti. Itse Tuomaanpuisto on toki kaunis, mutta lotta seisoo korokkeellaan vilkkaimpien kävelyreittien ulkopuolella.
LOTTA-PATSAS
Osoite: Tuomaanpuisto, Turku.
