Turkuhallissa nähtiin melkoinen kattaus entisaikojen kiekkolegendoja Veli-Pekka Ketolan johdolla. Hetki oli omistettu mestarivalmentaja Urpo Ylöselle. Kutsuvieraiden joukossa oli iso joukko niitä maalivahteja, jotka ovat saaneet olla uransa aikana Ylösen opissa.
Mennään ajassa hetkeksi taakse päin.
Varttuneemmalle kotimaiselle kiekkojännärille kevät 1967 on ikimuistoinen. Suomen maalivahti Urpo Ylösen (s. 1943) johdolla Leijonat voitti Tshekkoslovakian 3-1 Wienin MM-kisoissa. Se oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti jääkiekon suurmaan.
Lisäjännitystä saatiin, kun ottelun kolmannessa erässä YLE:n Merisää keskeytti toviksi suoran lähetyksen. Sinä aikana Suomi teki kaksi maalia.
Matsi oli niin jännittävä, että ottelun radioon selostanut turkulainen Aulis Virtanen ei edes muistanut tunnekuohussaan ottelun päätyttyä pelin lopputulosta. Televisio ei ollut paikalla ja Suomessa oli lehtimieslakko.
Turun Toverien maalivahti Urpo Ylönen oli ottelun sankari. Hän pelasi 262 ottelua Mestaruussarjan TuTo:ssa vuosina 1965-1975. Vaikka turkulaisjoukkue putosi pääsarjasta Suomisarjaan, Ylönen valittiin silti maajoukkueeseen ja jopa olympialaisiin sekä vielä kahdesti MM-kisoihin.
Yhteensä Ylönen edusti Suomea yhdeksänsissä jääkiekon MM-kisoissa ja kaksissa olympialaisissa. Hän oli turnauksen paras maalivahti vuoden 1970 MM-kisoissa. Ylönen pelasi yhteensä 188 maaottelua maajoukkueessa.
Ylönen aloitti kiekkoharrastuksen Raumalla ja siirtyi sieltä Heinolan Palloilijoihin (HP-47). Heinolasta hänet houkuteltiin Turkuun Suomisarjan Turun Tovereihin vuonna 1962.
Turun palolaitoksen palomies Ylönen edusti Turun Tovereita kolmentoista vuoden ajan saavuttaen joukkueen kanssa kahdesti SM-pronssia (1968 ja 1970). ”Upin” ykkösmaalivahdin rooli TuTo:ssa oli näiden vuosien aikana kiistaton. Syystäkin hänen pelipaitansa on ikuistettu Kupittaan jäähalliin katto-orsille.
TuTo luopui SM-sarjapaikastaan keväällä 1975. Ylönen siirtyi monien muiden tutolaisten tavoin naapuriseura Tepsiin. Tuloksena oli heti ensimmäisellä TPS-kaudella Suomen mestaruus. Neljän TPS-kauden aikana Ylösen palkintokaappiin tuli vielä yksi hopea ja yksi pronssi.
Peliuransa jälkeen Ylönen siirtyi valmentajaksi. Kun mukaan lasketaan valmentajana tulleet Suomen mestaruudet, niitä on yhteensä seitsemän.
Kaudella 1979-1980 Ylönen oli Raimo Määttäsen kakkosvalmentajana Turun Palloseurassa. Silloin ura valmentajana kesti vain yhden kauden, sillä Ylönen ei malttanutkaan lopettaa pelaamista. Hän lähti vielä Saksaan pelaamaan. Ylönen päätti peliuransa vuonna 1982 pelaten kolme viimeistä kautta Freiburgissa.
Palatessaan Saksasta Turkuun Ylönen jatkoi maalivahtivalmentamista, ensin TPS:n juniorijoukkueissa, mutta pian myös miesten edustusjoukkueessa. Juhani Tamminen oli valittu liigajoukkueen valmentajaksi ja hän halusi Ylösen apurikseen.
Kahden kiekkoleijonan yhteistyö kesti kolme vuotta, jonka jälkeen liigajoukkueen päävalmentajat vaihtuivat tasaisin välein. Tuli Hannu Jortikkaa, Vladimir Jurzinovia, Kari Jalosta, Jukka Koivua, Kai Suikkasta, Hannu Virtaa, Heikki Leimeä, Pekka Virtaa ja Juha Pajuojaa. Vaikka päävalmentajat vaihtuivat tiuhaan, Ylösen maalivahtiakatemia pyöri entiseen malliin.
Ylösen vuodesta 1979 alkanut ja kevääseen 2014 asti kestänyt kausi maalivahtivalmentajana sisältää neljä kautta KooKoon päävalmentajana. Ylönen on ollut mukana myös maajoukkuetoiminnassa. Hän voitti Jortikan kanssa yllättäen nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1987.
Ylönen toi maalivahtivalmennukseen uusia menetelmiä. Torjuntatyyli muuttui perhostyyliksi. Maalivahtien tuli olla monipuolisempia ja heidän oli liikuttava luistimilla paremmin sivuille ja taakse. Tasapainoa piti kehittää. Niinpä Ylönen vei heidät ensin tenniskentälle, sitten pelaamaan pöytätennistä ja sulkapalloa. Lopulta siirryttiin painimolskille. Ylönen toi valmennukseen myös videon käytön.
Fredrik Norrena, Antero Niittymäki, Jouni Rokama, Jani Hurme, Aleksander Salak, Joni Ortio ja Miikka Kiprusoff saavat olla kiitollisia, kun aikoinaan pääsivät kukin vuorollaan mestarivalmentaja Ylösen oppiin. Ei ole toista kotimaista maalivahtivalmentajaa, joka olisi avittanut näin montaa pelaajaa aina NHL:ään asti.
TPS:n maalivahtiperinteet ovat pitkät ja kunniakkaat. Ylösen jättämä perintö näkyy yhä vahvasti. Kun mukaan lasketaan myös Turkuun veskarioppiin muualta tulleet meritoituneet maalivahdit, on lista todella pitkä.
Ylösen TuTo-pelipaita on jo Kupittaan hallin katossa. Nyt TPS muisti legendaarista maalivahtivalmentajaansa kunniaviirillä. Sillä kunnioitetaan seuran historiaan pysyvän jäljen jättäneitä henkilöitä. Ei liene toista kiekkopersoonaa Suomessa, jolla olisi kahdessa eri jäähallissa pysyvästi esillä muisto omista saavutuksistaan.
Ylösen mukaan on myös nimetty palkinto, joka annetaan joka kausi SM-liigan parhaalle maalivahdille.
TPS-valmentaja Kai Suikkasen kommentti Ylösestä tiivistää kaiken.
Upi on sellainen gentlemanni, joita Suomesta on vaikea löytää. En ole koskaan tavannut ketään, jolla olisi Upista mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Oli ilo ja kunnia saada tehdä hänen kanssaan töitä Tepsissä. (TS 27.9.2024)
Ennen TPS-Ässät -ottelua pidettiin juhlapuheet ja nostettiin Ylösen kunniaviiri yläilmoihin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, totesi varmasti moni katsomon puolella.
