VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Punaista, keltaista, vihreää, sinistä ja tietysti klassisen puhtaan valkoista. Käytännössä koko maalikaupan värikirjo on tarjolla, kun ihastelee Nummenpakan persoonallisia rakennuksia.
Jos on voinut aikoinaan ilman kaavamääräyksiä rakentaa oman töllinsä parhaaseen katsomaansa paikkaan, on Nummenpakalla talojen julkisivutkin maalattu oman mielensä mukaisesti. Lopputulos oli ja on yhä nykyisinkin yhtä värien ilotulitusta. Nummenpakka on Turun värikkäin asuinalue.
Kaupunginosa kantaa virallisesti nimeä Nummi. Nummenmäki, Nummenpakka, Nummenpaka tai vain lyhyesti Paka on rajatumpi alue nykyisestä Nummen kaupunginosasta. Käytännössä jokainen voi valita sopivan nimen kulloisenkin mielialansa mukaan. Paikalliset puhuvat Etupakasta ja Takapakasta.
On siis olemassa virallinen kaupunginosajako. Asukkaiden henkiset kaupunginosien rajat voivat olla kuitenkin jotain ihan muuta. Esimerkiksi Pakalla vanhassa puutalossa asuva tuskin laskee Ylioppilaskylää kuuluvaksi samaan kaupunginosaan kuin omansa.
Sen sijaan Itäharjun omakotialueen rajaaminen Nummenpakasta tuottaa jo vaikeuksia. Useimmille Karjakuja toimii näiden kahden asuinalueen rajana. Monelle Vanhan Hämeentien eli Pakan Nevski Prospektin varsi sen molemmin puolin on oikeaa Nummenpakan aluetta.
Nummi oli alun perin Kaarinaan kuuluva kirkonkylä. Hiekkainen harjualue houkutteli pysyvää asutusta jo rautakaudelta asti. Kylän nimi Nummi on tullutkin hiekkaisesta mäntyä kasvavasta kangasmaastosta.
Kaarinan kirkko, nykyinen Pyhän Katariinan kirkko, rakennettiin 1400-luvun lopulla. Asutus pappiloineen ja torppineen keskittyi kivikirkon ympärille. Nummenpakan alueelle alkoi syntyä asutusta myöhemmin, 1600-luvulla. Vuoden 1827 Turun palo kiihdytti muuttoliikettä Pakalle.
Arkkitehti Carl Ludvig Engel laati Turulle uuden asemakaavan, jolloin vain varakkaimmilla oli varaa lunastaa iso tontti kaupungin keskustasta. Lähellä sijaitsevasta Nummesta tontin sai edullisemmin.
Myös moni maalta muuttanut sai halvemman asunnon Nummenpakalta kuin naapurista, Turusta.
1900-luvulla Nummenpakka muodostui teollistumisen myötä työläisväestön asuinalueeksi. Osa kävi Turun puolella töissä, mutta myös Nummenpakka tarjosi monelle työpaikan. Esimerkiksi Kupittaan Savi, Korhosen huonekalutehdas ja Merilän polkupyörätehdas työllistivät paikallisia.
Virallisesti Kaarinaan kuuluneet Nummenmäki ja Vähä-Heikkilä sekä Maariaan kuulunut Raunistula olivat niin sanottuja taajaväkisiä yhdyskuntia. Ne olivat ulkopuolella sijainneita asutuskeskuksia, joille oli määrätty tiettyjä omia velvoitteita, mutta niillä oli myös rajoitettu oma itsehallinto.
Raunistulan tavoin myös Nummenpakka oli levotonta aluetta. Tappelut ja luvattoman viinan myynti oli arkipäivää. Kaarina halusi päästä eroon ongelmallisesta Nummenkylästä, mutta Turku ei ollut järin innostunut Nummenmäestä. Lopulta vuonna 1939 Nummenmäki ja Vähä-Heikkilä liitettiin Turun kaupunkiin. Maarian kuulunut Raunistula seurasi pian perässä vuonna 1944.
Jo ennen liittymistä uusi asemakaava oli tullut Nummenpakalla voimaan. Enää ei voinut rakentaa, minne itse kukin halusi. Suunnittelematon rakentaminen kaavoittamattomille tonteille tuli näin päätökseen. Heti sotavuosien jälkeen Nummenpakalla alkoi uusi aktiivinen rakentamisen kausi.
Nummenpakalla kulki jo vuonna 1934 kakkosen ratikka, joka ajoi Turun keskustasta Nummenmäen halki. Kakkosen päätepysäkki sijaitsi ensin Tammitien risteyksessä. Myöhemmin matkaa pidennettiin Kotimäenkadulle asti. Toinen pääteasema sijaitsi Korppoolaismäessä. Viimeisen kerran kakkosen kyytiin pääsi toukokuun lopussa 1972.
Toinen kiskoilla kulkeva oli Savipässeiksi kutsutut veturit, jotka vetivät savivaunuja Kupittaan Savi Oy:lle 1920-luvulta vuoteen 1962 asti.
Pari kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie kulki Aurajoen rantaan ja sieltä edelleen pukkisillan yli Halisten pelloille, josta valmistukseen käytetty savi haettiin. Saviradan ja ratikan reitti risteytyivät Vanhan Hämeentien ja Savitien kohdalla. Ratikka väisti ja painavampi savijuna vaunuineen sai mennä ensin.
Saviradan lopetuksen jälkeen kuljetuksia jatkettiin kuorma-autoilla, kunnes tehdas lopetti toimintansa vuonna 1969.
Nummenpakan perällä sijaitseva Hannunniittu on nimetty Brinkkalan isännän Kristian Hannunpojan mukaan. Hän omisti myös ratsutilan Nummen Paaskunnasta. Hannunniitun kerrostalojen rakentaminen alkoi 1960-luvun puolessavälissä Armas Puolimatkan toimiessa urakoitsijana.
Nykyään Nummenpakka on haluttu asuinalue. Hannunniitun kerrostalot on rakennettu omalla aikakaudellaan väljästi. Mäntymetsikkö tekee ympäristöstä viihtyisän. Alueen kerrostalot on kunnostettu, viemäriremontit on tehty ja julkisivut uusittu. Asuntojen neliöhinnat ovat nousseet. Tosin Nummenpakan palvelut ovat entisajoista oleellisesti vähentyneet.
Omakotitaloista kiinnostuneille Nummenpakalta löytyy remonttireiskan unelmakohteita. 100-vuotista rakennuskantaa on myös purettu ja tilalle on tullut nykyaikaisia omakotitaloja. Kannattaa poiketa tutulta Vähä-Hämeenkadulta siirtymällä sokkeloisille sivukujille. Värikkäitä puutaloja, hoidettuja ja vähemmän hoidettuja pihoja sekä vanhoja metalliportteja ihastellessa voi todeta, miten vain mielikuvitus on ollut ennen muinoin rajana.
Kuuvuori on kaikenkirjava kyläidylli keskellä kaupunkia
Kuuvuori on kaikenkirjava kyläidylli keskellä kaupunkiaNummen kaupunginosaan kuuluva Kuuvuori on muutakin kuin jyrkkärinteinen asuinalue. Siihen kuuluu myös kalliokukkulan ympärillä olevat alueet omakotitaloineen… LUE LISÄÄ
Kissa-Kallu (Simo Helenius)
Kissa-Kallu (Simo Helenius)Kissa-Kallu eli Karl Georg Lemberg on oikeasti ollut olemassa. Tosin Kallu tuskin eläessään edes näki unta, että hänestä tehtäisiin oikea patsas, muistomerkki tuleville sukupolville. Näin kuitenkin tapahtui… LUE LISÄÄ
NUMMENPAKKA
