Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)

01/06/2023

On muistomerkkejä ja muistomerkkejä. Ja sitten on Porthanin muistomerkki, Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu monumentti vuodelta 1864. Monien mielestä Turun Porthanin puistossa sijaitseva historiallinen veistos on myös eräs maamme hienoimmista muistomerkeistä, sillä taiteilija Carl Eneas Sjöstrandin (1828-1906) veistämä näköispatsas on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia.

”1800-luvun taiteelle tyypilliseen tapaan Sjöstrandin teos noudattaa kuvattavan elämästä ja saavutuksista kertovaa kuvaohjelmaa. Jalustan reliefeissä esiintyy klassisia tieteen ja historian vertauskuvallisia hahmoja eli allegorioita sekä hänen oppilaitaan, muita ajan kulttuurivaikuttajia.” (Turun maakuntamuseo)

Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja sekä merkittävä suomalaiskansallisen liikkeen kannattaja.

Porthanin patsashanke toteutettiin aikana, kun Suomi oli osa keisarillista Venäjää. Porthan oli kuollut jo puoli vuosisataa aikaisemmin. Kovin montaa suomalaista jo kuollutta merkkihahmoja ei todellisuudessa ollut tarjolla. Esimerkiksi Runebergin ja Lönnrotin aika oli vasta tulossa ja hekin olivat vielä elossa.

Oli myös totuttu siihen, että patsaita oli perinteisesti pystytetty vain merkittäville hallitsijoille. 1800-luvun puoliväli oli kuitenkin aikaa, kun muualla Euroopassa patsaita alettiin pystyttämään muillekin, kuten taiteilijoille, kirjailijoille ja tiedemiehille.

Kaupunkien rakennekin oli muuttunut. Keskiaikaisten kapeiden kujien tilalle syntyi aukioita, jotka tarjosivat tilaa muistomerkeille. Näin myös Turussa vuoden 1827 ison kaupunkipalon jälkeen. Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan mukaisesti Turun tuomiokirkon ympäristö meni kokonaan uusiksi. Tuli tilaa patsaillekin.

Porthanin patsashankkeen isänä pidetään kansallisen heräämisen edustajaa Fredrik Cygnaeusta. Hän eri puolilla Eurooppaa matkustaessaan ilmeisesti huomasi, miten patsaita oli alettu pystyttämään muillekin kuin kuninkaille ja sotapäälliköille. Sellainen piti saada Suomeenkin.

Kuvanveistäjä Sjöstrand teki Roomassa Porthanista ensin savimallin, sitten suurennetun kipsimallin, kunnes se valettiin pronssiin baijerilaisessa valimossa. Vasta sen jälkeen patsas kuljetettiin Suomeen ja Turkuun. Münchenistä Porthan matkasi Suomeen laatikossa, ensin junan kyydissä ja loppumatka höyrylaiva Auran tuomana keväällä 1864. Patsaan pystytyspaikaksi valikoitui Suurtori.

Sjöstrand asetti Porthanin tyylikkäästi istumaan mietteliään näköisenä, kynä kädessään. Asuvalinta on ajaton, kauniisti laskeutuva tooga. Jalustaan on ikuistettu Porthanin elämään liittyviä yksityiskohtia. Pyöreissä medaljongeissa on tiede- ja kirjallisuusmies Johan Jakob Tengström ja runoilija Franz Mikael Franzén sekä Tieteen ja Historian vertauskuvalliset allegoriat.

Jalustan etuosassa on pronssilaatta, johon on kuvattu Suomen vaakuna, jota kannattelee kaksi soihtua pitelevää enkelihahmoa.

Porthanin patsaan kaksi päivää kestänyt paljastusjuhla syksyllä 1864 oli merkittävä yhteiskunnallinen tapahtuma. Kaupunki oli koristeltu. Koululaisilla oli vapaapäivä ja useita kutsuvieraitakin oli kutsuttu paikalle. Heidän joukossaan olivat muun muassa Cygnaeus, Runeberg ja Lönnrot, jotka saivat oman muistomerkkinsä myöhemmin.