VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Joulukuussa 2018. Huhtikuussa 2019. Heinäkuussa 2019. Marraskuussa 2019. Syyskuussa 2020… Logomon sillan valmistumisen aikataulu venyi ja venyi, kunnes silta valmistui lopulta syksyllä vuonna 2021 – kolme vuotta aikataulussa myöhässä.
Siltaprojektiin varattiin alun perin viisi miljoonaa euroa vuonna 2015.
Summa ei riittänyt alkuunkaan. Vuonna 2018 kustannusarvio nousi jo 12 miljoonaan euroon. Seuraavana vuonna yllettiin 16 miljoonaan ja lopulta päädyttiin lähes 22 miljoonaan euroon, eli nelinkertaisesti sen, mitä alun perin suunniteltiin.
Rakentamisen aikana kohdattiin useita ongelmia. Esimerkiksi jo kertaalleen rakennetut portaat asemalaitureille jouduttiin purkamaan ja rakentamaan myöhemmin uudestaan. Kustannusten noususta hankkeen eri toteuttajat syyttivät ja syyttävät yhä toisiaan. Vastuukysymyksiä ratkotaan oikeusteitse.
Kustannuksista on syntynyt tylyjä lukemia turkulaisille veronmaksajille. Turun oma Huokaustensilta on saanut runsaasti valtakunnallista julkisuutta jo ennen valmistumistaan. Tamperelaisten irvileukojen mukaan ei ole ihmekään, että sillan rakentaminen kesti, sillä sehän on liian pitkä.
Lopputuloksena, ongelmista ja kohonneista hinnoista huolimatta, on poikkeuksellisen komea kävelysilta. Vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Eikä ainakaan neliöhinnaltaan yhtä kallista.
Logomon silta tuli tai paremminkin tulee joskus tulevaisuudessa tarpeeseen. Ratapihan alue on eräs Turun kaupungin suurimmista kehityskohteista. Toistaiseksi silta tuli rakennettua liian aikaisin ratapiha-alueen muuhun kokonaisuuteen nähden. Sillan käyttö on jäänyt vähäiseksi.
Ratapiha-alue on VR:n toiminnalta vapautuvaa varikko- ja konepaja-aluetta. Alueen rakentaminen alkoi 2000-luvun alkuvuosina. Ensin valmistui Kaunenkulma uusine kerrostaloineen. VR:n konepajan tiloihin tuli kulttuurikeskus Logomo vuonna 2011. Sen viereen on jo rakennettu ja rakennettaan yhä edelleen asuinalue Fabriikki.
VR lakkautti päärautatieasemansa ja junien lähtö- sekä saapumispaikka siirtyi Logomon sillan kupeeseen. Turun kaupungin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu junat ja kaukoliikenteen bussit yhdistävä Matkakeskus ja Turun ratapihan elämyskeskus- ja areena.
Kaarevan muotoinen 140-metrinen Logomon silta on teräksestä ja lasista rakennettu. Suurten lasisten ikkunapintojen ansiosta ulos ratapihan alueelle näkee koko matkalta. Siltarakenne on ripustettu porras- ja hissitornien varaan, ilman kannatinpilareita. Vastaavanlaista siltaa ei ole aikaisemmin Suomessa rakennettu.
Hanke lähti etenemään, kun Turku päätti vuonna 2015 käynnistää suunnittelukilpailun Logomon sillasta. Kilpailun voitti kilpailuehdotus Jousi. Sen pääsuunnittelija on Jukka Horttanainen VR Track Oy:stä ja arkkitehti Tom Cederqvist C&J Arkkitehdit Oy:stä. Yrityskauppojen myötä vastuu on siirtynyt NRC Groupille ja edelleen Swecolle.
Oleellinen osa Logomon sillan näyttävyydestä tulee valaistuksesta. Sen suunnittelivat Tapio Rosenius ja Jari Vuorinen Lighting Design Collective Oy:stä. Lasiseinäinen Logomon silta on pimeän tultua sinisen valon loisteessa upean näköinen.
Uutta Matkakeskusta odotellessa asemapalvelut tulevat Logomon sillan viereen rakennettavaan uuteen LogoHub-nimiseen rakennukseen, kunhan sekin joskus valmistuu. Toistaiseksi Logomo tarjoaa WC:n ja ravintolapalvelut junassa matkustaville. Ongelmana on kuitenkin se, kun suurin osa matkustajista tulee Logomon sillalle keskustan suunnasta. Asemapalvelut ovat toistaiseksi väärällä puolella.
VR:n ratapiha- ja konepaja-alue veturitalleineen syntyi, kun Turun ensimmäinen rata Turun sataman ja Toijalan välille valmistui vuonna 1876. Rantarata Helsinkiin valmistui lopullisesti vuonna 1903. Uuteenkaupunkiin päästiin junalla ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Alueen vanhimmat rakennukset on rakennettu 1870-luvulla. Rautatieasema rakennettiin Turun palon jälkeisen arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatiman asemakaavan kaavoitetun keskustan ulkopuolelle.
Osa ratapiha-alueen vanhoista rakennuksista muutetaan uusiokäyttöön, osa puretaan. Uudistyöt vaativat myös laajoja louhintatöitä Köydenpunojankadun ympäristössä. Maisema tulee joka tapauksessa muuttumaan täydellisesti.
Ratapiha ja aseman alue on valittu yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetusta kulttuuriympäristöistä.
LOGOMON SILTA
LUE MYÖS: Päärautatieaseman alakulo – funkkisrakennuksen tulevaisuudesta ei ole tietoa
