Omena ei ole todellakaan pudonnut kauas Wirkkalan perheessä. Isä Tapio Wirkkala oli kuuluisa suomalainen muotoilija ja kuvanveistäjä. Äiti Rut Bryk oli meritoitunut keramiikkataiteilija. Perheen poika Sampsa on sisustusarkkitehti ja tytär Maaria Wirkkala on useasti palkittu kuvataiteilija.
Turun ja Helsingin yliopistot sekä Åbo Akademi yhdessä Turun kaupungin kanssa järjestivät yhteishankkeena ympäristötaidekilpailun, jolla haluttiin kunnioittaa Turun akatemiaa, Vanhaa Akatemiataloa ja niiden perintöä.
Kilpailun voitti Maaria Wirkkalan teos Tiedon häivä. Se paljastettiin syksyllä vuonna 2003.
Ympäristötaideteoksen sijaintipaikka on arvokas, Tuomiokirkkokadun ja Rothoviuksenkadun risteyksessä oleva aukio.
Aineettomuutta korostava, moneen aikatilaan viittaava muistomerkki koostuu katutasoon asennetusta, alta lämmitettävästä pronssikehästä, Akatemiatalon yläkerran ikkunassa palavasta tutkijankammion valosta sekä Maaherran makasiinin seinään heijastettavasta ääni- ja videotallenteesta, jonka kuva pohjautuu päivän aikana yliopiston aulassa liikkuneisiin opiskelijoihin. (Turun museokeskus)
Wirkkalan kolmiosaisen teoskokonaisuuden nupukivipinnassa oleva pronssikehä erottuu parhainten, myös pimeässä. Moni jää lukemaan kehään ikuistettua kaksikielistä tekstiä. Siihen on kaiverrettu Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Åbo Akademin nimet vuosilukuineen.
On poikkeuksellista, miten hallinnollisesti kolme eri korkeakoulua osallistui yhdessä hankkeeseen vastaten myös kustannuksista. Turun kaupungin vastuulla on alapuolelta lämmitettävä pronssikehä eli muistomerkki on näkyvissä kaikkina vuodenaikoina.
Pimeys on osa teosta, mutta valot sammutetaan valoisan kesäkauden aikana. Myöhemmin hämäräkytkin sytyttää valot noin tunnin kuluttua auringonlaskusta ja sammuttavat ne puolilta öin.
Yli 200 vuotta vanha Akatemiatalo on suomalaisen akateemisen sivistyksen kehto. Sen alkujuuret ovat kaukana 1600-luvulla, kun Ruotsin 13-vuotiaan kuningatar Kristiinan holhoojahallitus perusti Turun akatemian kenraalikuvernööri Pietari Brahen avittamana. Jälkimmäinen on ikuistettu Tuomiokirkkopuistoon. Kustaa II Aadolfin patsas on Akatemiatalon edustalla.
Vaikka Maaherran makasiinin ulkonäkö on komea, on se alun perin ollut hevostalli ja vaunuvaja. Tilaa on tarvittu myös puuliiterille ja navetalle. Makasiinin suunnitellut Charles Bassi otti mallia Akatemiatalosta. Vaikka uuden rakennuksen käyttötarkoitus oli vaatimaton, se ei voinut olla ulkonäöltään kaupungin paraatipaikalla vaatimaton.
TIEDON HÄIVÄ
Osoite: Vanhan Akatemiatalon aukio, Turku.
LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus
