VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Lähes täydellinen hiljaisuus. Mäntymäessä Toivolankadun kaarteen idyllissä eletään verkkaista arkea. Toista oli sotavuosien jälkeen, kun näissä kaupungin vuokrataloissa asui paljon lapsiperheitä. Suurten ikäluokkien lapset täyttivät pihamaat.
Nykyisin enemmistö asukkaista on eläkeläisiä. Osa heistä on asunut Toivolankadulla 1950-luvulta asti. Onneksi 1990-luvulla tehdyssä peruskorjauksessa viisikerroksiset talot saivat hissit. Hissikuilu oli suunniteltu rappukäytävään jo alun perin valmiiksi.
Alueen palvelut ovat kadonneet, mutta näillä kaupungin vuokra-asunnoilla on yhä kova kysyntä.
Toivolankadun tähtitalot ovat Turun kaupunginkonserniin kuuluvan TVT Asunnot Oy:n eräs suosituimmista kohteista. Aikoinaan Toivolankadun laadukkailla tähtitaloilla oli paremman väen asuinalueen maine, sillä täällä asui kaupungin korkeita virkamiehiä ja näyttelijöitä.
Väljästi rakennettu Toivolankadun kerrostaloalue, yhdeksän tähtitalon rivistö, on yhä suosittu asuinalue. Täältä vapautuu harvakseltaan vuokra-asuntoja. Kaupungin keskustaan on lyhyt matka ja luontokin on lähellä.
Toivolankadun mäntymetsäisen Huvituksenpuiston kalliorinteeseen rakennetut tähtitalot ovat saaneet nimessä ulkomuodostaan, kolmisakaraisesta tähdestä. Tosin ulkomuotoa on vaikea hahmottaa muuten kuin ilmakuvista. Arkkitehti Annikki Harlas suunnitteli talot yhdessä Turun kaupungin talorakennustoimiston arkkitehti Viljo Laitsalmen kanssa.
Yhden taloista, viimeksi valmistuneen, on piirtänyt arkkitehti Veijo Kahra. Funkkistalot valmistuivat vuosina 1949-1953. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Suurin osa asunnoista on parvekkeellisia. Kahdessa rakennuksessa on tilat myymälöille. Nyt niissä toimi yksityinen perhepäiväkoti.
Rapatut pistetalot vaikuttavat kaikki samanlaisilta, mutta niissä jokaisessa on erilaisia mielenkiintoisia yksityiskohteita. Esimerkiksi joitakin rakennuksia on koristeltu mehiläiskennoikkunoin.
Aikoinaan, kun alueella oli paljon nuorisoa, heitä varten rakennettiin nuorisotalo vuonna 1972. Rakennus oli vuosikymmenien ajan nuorten käytössä, mutta väen vähentyessä tiloihin muutti sosiaalitoimen toimintakeskus. Nyt rakennus on ollut suljettuna sisäongelmien takia.
Alueen kokonaisuus täydentyi, kun Harakkakallion laitamille, Käpytien varteen, valmistui 1950-luvulla arkkitehti Laitsalmen suunnittelemat viisi tornitaloa. Harakkakallio on merestä jääkauden jälkeen noussut jylhä saari, joka maan kohoamisen myötä kasvoi kiinni mantereeseen. Se on saanut rinteilleen puita ja pensaita.
Kalliopuiston laelle rakennettujen talojen ylimpien kerrosten ikkunoista avautuu komeat näköalat eri ilmansuuntiin. Kotiovelta voi siirtyä suoraan kallioisen mäen kävelyreiteille ja leikkipaikoille.
Aivan oma tarinansa on Kunnallissairaalantien uusvanha asuntoalue. Mäntymäen alue oli aikoinaan takamaata, Kaarinaan pitäjään kuuluvaa viljely- ja laidunaluetta. Sotavuosien jälkeen Turun asukasluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien ja siirtolaisten myötä. Tarvittiin uusia asuntoja.
Nykyisen Kunnallissairaalantien varteen rakennettiin arkkitehti Totti Soran piirtämiä kaksi- ja kolmikerroksisia kunnallisia vuokrataloja.
Sodan jälkeen rakennusmateriaaleista oli pulaa, joten Soran funkkistalot rakennettiin pula-ajan materiaaleilla. Laadusta ja asumisen tasosta oli pakkoa tinkiä, joten pienten asuntojen vaatimustasokin oli alhainen. Sisävessat puuttuivat ja asuntoihin tuli vain kylmä vesi. Olosuhteiden parantuessa asuntoja uudistettiin ja nykyaikaistettiin. Asuntojen vuokrat olivat olleet aina edullisia.
2000-luvulle tultaessa rakennukset olivat huonossa kunnossa. Edessä olisivat olleet kalliit kunnostustyöt tai rakennusten purku sekä uusien vuokratalojen rakentaminen. Vanhat rakennukset eivät täyttäneet nykyajan asumisvaatimuksia, esimerkiksi ne eivät olleet esteettömiä. Peruskorjaus olisi kalliimpaa kuin uudisrakentaminen.
Turun kaupunginvaltuustossa käytiin alueen tulevaisuudesta kipakkaa keskustelua. Lopulta tehtiin asemakaavamuutos ja 1940-luvulla rakennetut pienkerrostalot purettiin vuonna 2021. Kun ennen oli 180 asuntoa, ja nyt niitä tulee yhteensä 440. Rakennukset on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Ajak. Hankkeen pääurakoitsija on Hartela Länsi-Suomi.
Rakennukset on sijoiteltu alueelle lomittain niin, ettei taloja ole suoraan vastapäätä toisiaan. Naapuri ei siis katso suoraan ikkunasta toiseen. Kaikki asunnot ovat esteettömiä. Mäntymäen tunnusomainen puu on ikuistettu kuvioinniksi talojen ulkoseiniin.
Myös autoilijoita on ajateltu. Talojen yhteyteen on rakennettu kaksikerroksiset autohallit.
MÄNTYMÄKI / TOIVOLANKATU
