VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Jos Turussa järjestettäisiin kilpailu, missä kerrostalossa olisi kaupungin kaunein portaikko, olisi osoite Kauppiaskatu 4 vahvoilla. Kyseessä on kiinteistö, jota voidaan kansanomaisesti kutsua nimellä Turun Lampun talo.
Monelle turkulaiselle Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa, pääkirjastoa vastapäätä sijaitseva paikka on niin tuttu, että rakennus tunnetaan juurikin nimellä Turun Lampun talo. Alallaan Suomen vanhin yritys asettui kulmataloon jo vuonna 1923. Nyt samoissa tiloissa toimii Bar Edison. Hehkulampun keksijä on näin antanut nimen kyseiselle olutbaarille.
Turun palon jälkeen koko kortteli oli savuava rauniokasa. Kaikki rakennettiin uusiksi. Ensin ilmestyi puutaloja, jotka vähitellen korvattiin toinen toisensa perään kivitaloilla.
Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmaan nousi koristeellinen puutalo vuonna 1838. Rakennus ja tontti siirtyi kultaseppä Frans Viktor Syreniukselle vuonna 1898. Hän oli perustanut oman kultasepänliikkeen jo aikaisemmin. Syreniuksen liiketoiminta menestyi mainiosti. Hänestä tulikin eräs sen ajan Turun suurimman yrityksen omistaja. Toiminta kuitenkin hiipui, kun teollinen tuotanto lisäsi kilpailua.
L-kirjaimen muotoisen Lampun talon nykyinen kiinteistö on rakennettu kahdessa vaiheessa. Arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema jugendtyylinen rakennus valmistui vuonna 1911. Talon rakennutti kultaseppä Syreniuksen leski, Wendla Syrenius.
Kyseisen talon vieressä Kauppiaskadun varrella lähempänä Hamburger Börsiä sijaitsi toinenkin arkkitehti Strandellin piirtämä jugendrakennus vuodelta 1904, mutta se ei ole säilynyt. Tämän tilalle nousi viisikerroksinen arkkitehtitoimisto B. Casagranden suunnittelema liikerakennus.
Syreniuksen kadunkulmassa sijainnut puinen liikerakennus purettiin vuonna 1919. Tontin omistus oli siirtynyt kiinteistöyhtiö Affärsentrum Oy:lle. Suunnitelmien taustalla oli rikas liikemies ja Turun verkatehtaan omistajan poika Allan Hjelt. Hän oli ostanut ison osan korttelista, joka nykyään tunnetaan nimellä Forumin kortteli.
Hjelt halusi rakennuttaa omistamalleen kulmatontille ja puretun Syreniuksen puutalon tilalle komean asuin- että liiketalon. Tehtävä annettiin tunnetulle arkkitehti Frithiof Strandellille.
Maailma oli kuitenkin muuttunut ja jugendin suosio arkkitehtuurissa oli hiipumassa. Strandell laati piirustukset, mutta ne eivät tilaajaa tyydyttäneetkään. Tehtävää jatkoi arkkitehti Wäinö Määttä. Hän laati nopeasti uudet piirustukset nelikerroksiselle asuin- ja liikerakennukselle. Valmista tuli vuonna 1923. Määttä on suunnitellut myös Kauppatorin laidan Vanun talon.
Strandellin rouva Syreniukselle suunnittelema jugendrakennus sai koristeellisine julkisivuineen jäädä, mutta rakennus liitettiin osaksi Määtän suunnittelemaan kulmataloon. Jälkimmäinen on ulkonäöltään komea, mutta sen julkisivu ei ole yhtä koristeellinen kuin viereisen Strandellin jugendtalon.
Lampun talo on nykyisin upeassa kunnossa, kiitos laajojen entisöintitöiden. Eräs merkittävä muutos on ollut Kauppiaskadun puoleisen porttikäytävän muuttaminen porrashuoneen aulaksi. Vanha tamminen pääovi on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan aulan takaoveksi, jonka kautta päästään sisäpihalle. Kadun puolelle tuli kaksilehtinen uusi teräslasiovi.
Porraskäytävä entisöitiin pieteetillä. Värikäs ja tyylikäs lopputulos on silmiä hivelevän kaunis. Takorautainen kaide on muotoilultaan jugendtyylinen. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa lasimaalaukset täydentävät historiallisen tunnelman. Siro, mustaksi maalattua teräsverkkoa oleva hissitorni on sijoitettu portaan keskelle. Pyöreä ja läpinäkyvä hissitorni korostaa portaikon spiraalimaista ja tornimaista luonnetta.
Turun Lampun talon naapuriin valmistui Valter ja Bertel Jungin suunnittelema Regina vuonna 1927. Se edustaa pohjoismaista klassismia.
TURUN LAMPUN TALO
Osoite: Kauppiaskatu 4, Turku.
